Tein kuopukselle tuollaisen takaa aukeavan yöpotkarin, koska viime aikoina meillä on ollut ongelmana se, että Aava riisuu sängyssä yöpukunsa pois heti jos silmä välttää, ja nukkuu sitten alasti. Se on vähän nöynöy, koska ensinnäkin meillä on aika viileää vielä, ja toiseksikin yökuivuusasiassa on otettu askel taaksepäin ja Aava tarvii taas yövaipan. Ja vaippahan lähtee jos vaatteet lähtee, se on selvä. Tuollaista takaa nepitettävää pukua Aava ei ainakaan vielä osaa itse avata.

Tein tuon omista vanhoista yöhousuista sekä marimekkotrikoon palasta, jonka ostin Huuto.netistä. Kaava Ottobresta nro 4/2003, mutta tein siihen joitakin muutoksia. Koko on 92 ja tuo onkin ihan sopiva.

Eteen ideoin tuon taskun, koska huomasin vasta kappaleet leikattuani, että tuossa turkoosissa trikoossa oli pieni reikä, joka asettui juurikin tuohon eteen jonnekin. Sain sen peitettyä taskulla, ja samalla tasku toimii katseenvangitsijana ja kääntää huomion pois edustan pystysaumasta, joka oli yksinään ehkä aavistuksen hölmön näköinen. (Alkuperäisessä mallissa siis eteen tuli vetoketju.)

Tuossa puku testikäytössä - Aava tykästyi uuteen pukuunsa niin että halusi sen päälle vaikka ei ollut vielä edes nukkuma-aika. Selässä kiinnitys siis neljällä nepparilla. Tuossa näkyy myös, että otuksenkuvat ovat aika kuluneita, kun ovat sellaista kumimaista painomateriaalia.