Mulla on krooninen hattupula - harvat hatut näyttävät hyvältä meikäläisen päässä, vähän useampi on sellainen mitä kehtaa pitää, mutta joka tapauksessa mitään niistä ei löydä silloin kun tarvis ja on vielä kiirekin. Jonain päivänä viime viikolla päätin lieventää pulaa tekemällä aurinkohatun vanhoista farkuistani.

Ei siitä hieno tullut. Mutta edes sellainen jota kehtaa pitää omalla pihalla ja ehkä mummolassakin.

Kaava oli Suuri Käsityölehdestä, numero mahdollisesti 9/2000, mutta en ole varma koska hukkasin sen lehden jo...

Mulla oli tämä sama hattupula jo vuosia sitten, ja silloin yritin ruudullista versiota yhdellä vanhemmalla SK:n kaavalla. Siitä ei tullut mitään menestystä silloin, mutta nyt viime aikoina se hattu on putkahtanut jostain esiin ja pyörinyt mukana tyttöjen leikeissä. Kooltaanhan se on aikuisen, mutta sain idean kutistaa sitä kuminauhan avulla. Ja kuinka ollakaan siitä tuli oikein söpö hattu Aavan päähän.

Ompelin siis vain kolmiaskelsiksakilla kuminauhaa nurjalle puolelle, vähän lierin sauman yläpuolelle. Kaikkiaan se kuminauha ulottuu sivusaumasta toiseen, eli puolet hatun alkuperäisestä ympäryksestä. Tulin hyvin iloiseksi tästä pikku tuunauksesta, ja voipa olla, että innostun jopa tekemään lisääkin tällaisia 'hillopurkin kansi' -mallisia hattuja tytöille. Tai itselleni?

Kuvat eivät ole kaksisia, sillä leikkasin ne mummolareissun tilannekuvista.